Tämän rodun huono puoli on turkin hoito, jos meinaan siitä ei satu pitämään. Tänään olisi taas se päivä. Vaikeinta on aloittaminen. Olen käynyt pari trimmikurssia, mutta en noudata kaikkea sieltä saamaani oppia, joten älkää ottako tästä mallia.
Aloitan trimmauksen konetöillä. Siinä menee reilu puoli tuntia. (Kurssilla neuvotaan, että ensin pesut, koska koneen terä saattaa kärsiä likaisesta turkista.)
Sitten saksin hiukan turkkia....
...Laitan Doriksen odottamaan suihkuhuoneeseen ja riisun vaatteet...
...Käytän tätä hyväntuoksuista shamppoota, tuoksuu karvasmanteliöljyltä. Tuoksu ei kylläkään jää turkkiin...
...Pesun jälkeen käyn itsekin suihkussa, Doris odottelee hetken märkänä...
...Sitten siirrytään trimmipöydän ääreen...
...Tämä on ihan hyvä fööni ja teline on tärkeä, niin saa molemmat kädet käyttöön. Tällä saa myös omat hiukset nopeasti kuivaksi...
...Föönauksen jälkeen vielä vähän turkin muotoilua saksien kanssa...
Näitä välineitä tarvitaan; kone, karsta, harja, harva kampa, tiheä kampa, kynsisakset ja muotoilusakset. Kerään karvan talteen ja mahdollisesti teetän siitä lankaa, josta kudon itselleni hartiahuivin.
...Lopuksi leikkaan kynnet. Parasta tässä kaikessa on lopputulos.
ENNEN
ja
JÄLKEEN
...ja sitten vain päivänpaistattelua - kyllä kelpaa :)
... Ja jälleen Doriksen aura loistaa kirkkaana ;)
Kommentit